Sisäasiainministeriö on julkistanut tilastotietoja vuosina 2002 ja 2003 toimeenpannuista rahankeräyksistä. Keräyslupia myönnettiin vuonna 2003 (2002) yhteensä 873 (912) kappaletta, joista 316 (329) oli poliisilaitosten myöntämiä lupia käytännössä kunnan alueella toimeenpantaville keräyksille. Lääninhallituksista eniten lupia myönsi Etelä-Suomen lääninhallitus 362 (379) kpl.
Keräysten kokonaistuotto oli 107 726 603 (82 566 451) euroa, joista poliisipiieien myöntämien lupien osuus oli 1 063 752 (1 182 506) euroa. Suurimmat summat 98 102 412 (72 728 844) euroa kerättiin Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämillä luvilla. Tämä selittyy sillä, että valtakunnallisten järjestöjen kotipaikka on yleensä Helsinki.
Suurin tuotto 17 077 704,86 euroa kertyi vuonna 2004 Suomen Kulttuurirahastolle. Toiseksi sijoittuu Suomen Punainen Risti 11 539 288,35 euron tuotolla. Kahdenkymmenen suurimman keräuksen joukossa suurimmat kulut 40 % oli Invalidiliiton keräyksellä. Kulttuurirahasto taasen ilmoitti rahankeräystilityksessä kuluikseen pyöreät 0 %. Ilmoitettujen kulujen vertailtavuuteen voinee suhtautua kriittisesti, sillä tuskin kulttuurirahastonkaan keräykset aivan ilmän kuluja pyörivät.
Suomen World Vision on ryhtynyt hankkimaan uusia tukijoita yhdessä TradeDoublerin kumppanuusverkon kanssa. World Vision maksaa 10 euroa jokaisesta uudesta kummista, joka liittyy mukaan TradeDoublerin jakeleman mainosbannerin kautta.
TradeDoublerin kumppanuusverkko tarjoaa kävijämäärältään suppeampien www-sivujen ylläpitäjille mahdollisuuden ansaita omille sivuille sijoitettujen mainosbannereiden avulla. Komissio maksetaan yleensä joki klikkausten tai ostosten perusteella.
Tilintarkastus- ja konsulttiyritys PricewaterhouseCoopers haluaa edistää kolmannen
sektorin toimijoita raportoimaan läpinäkyvästi ja laadukkaasti. Yritys on päättänyt palkita hyvä raportoijan vuosittain 15 000 eurolla.
Kilpailusarjoja on kolme. Näistä yksi on tarkoitettu apurahasäätiöille
ja kaksi muille yleishyödyllisille säätiöille sekä yhdistyksille.
Yleishyödylliset säätiöt ja yhdistykset jaetaan kahteen eri ryhmään
kokonsa mukaan. Palkintosumma jaetaan näiden kilpailusarjojen
voittajien kesken.
Palkinto myönnetään PwC:n yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden ja
yhteiskuntavastuun asiantuntijoiden luoman ja raadin vahvistaman
kriteeristön perusteella.
Viimeksi päivitetty ( 08.06.2006 )
Uusi rahankeräyslaki voimaan 1.7.2006
Kirjoittanut Petetri Niskanen
08.06.2006
Uusi rahankeräyslaki tulee voimaan heinäkuun alusta. Lain tavoitteena on selventää rahankeräystoiminnan eroa
yleishyödyllisten toimijoiden muuhun varainhankintaan, erityisesti
kaupankäyntiin, tehostaa rahankeräysten viranomaisvalvontaa sekä
toteuttaa rahankeräysten oikealla säädöstasolla oleva riittävän
täsmällinen sääntely. Lain hyväksymiseen liittyy seuraava eduskunnan
lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan uudistuksen
tehokkaasta tiedottamisesta sekä tarkkaan seuraavan uuden
rahankeräyslain soveltamista ja toimivuutta ottaen huomioon muun ohella
rahankeräyksen määritelmään samoin kuin yleishyödyllisen toiminnan
määritelmään liittyvät rajanvetotilanteet, rahankeräysten tehokkaan
valvonnan ja väärinkäytösten torjunnan sekä arvioivan erikseen
mahdollisuutta erityisestä syystä myöntää evankelis-luterilaiselle
kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle taikka niiden seurakunnalle
tai seurakuntayhtymälle rahankeräyslupa
Säätiöt vastustavat eläkelakia
Kirjoittanut Petetri Niskanen
08.06.2006
Apurahoja jakavat säätiöt vastustavat valmisteilla olevaa lakia apurahojen saajien eläke- ja sosiaaliturvasta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paavo Hohti toteaa Helsingin Sanomissa ( HS 7.6.06), että valmisteilla oleva laki on säätiöille aivan liian kallis. Hohti pelkää lain johtavan lopulta siihen, että säätiöiden jakama tuki pienenisi merkittävästi. Nykyisin säätiöiden myöntämistä apurahoista ei makseta sosiaaliturvamaksuja, eikä niistä kerry eläkettä. Kaavaillun esityksen mukaan esimerkiksi 14 500 euron apurahalla työskentelevä joutuisi maksamaan ensimmäisen neljän vuoden aikana sosiaaliturvamaksuja 2 200 euroa vuodessa ja tämän jälkeen 3 000 euroa vuodessa. Säätiöiden edustajien mukaan apurahan saajien sosiaaliturvamaksuihin pitäisi myöntää vastaava 50 % alennus kuten maataloustuottajilla. Tätä he perustelevat sillä, että säätiöiden rahoilla tehty tutkimus ja taide hyödyntää pitkällä aikavälillä huomattavasti valtiota.
Apurahojen saajien sosiaaliturvalalaki koskee yksityisten henkilöiden saamia apurahoja. Yhteisöille myönnetyt apurahat jäävät näiden säädösten ulkopuolelle. Yhteisöille myönnetyillä apurahoilla kustannettuihin projekteihin palkattujen henkilöiden kohdalla noudatetaan normaalia työeläkelainsäädäntöä, kuten aikaisemminkin.