Mannerheimin Lastensuojeluliiton 85 -vuotissyntymäpäivänä 4.10. alkaa MLL:n valtakunnallinen syyskeräys. Keräyskohde on MLL:n tukioppilastoiminta ja koulukiusaamisen ehkäiseminen. Keräyksen teema on: älä sulje silmiäsi kiusaamiselta.
Lipaskeräystä tuetaan erityismaksullisilla keräyspuhelinnumeroilla ja pankkitilille kerättävillä lahjoituksilla.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta on tukea oppilaalta oppilaalle kouluyhteisössä. Tukioppilas, eli tukari, on tehtävään koulutettu vapaaehtoinen koululainen, joka haluaa auttaa muita ja työskennellä hyvän kouluilmapiirin puolesta. Tukareita koulutetaan myös tunnistamaan kiusaamistilanteita. Tapausten selvittäminen on aina kuitenkin aikuisten vastuulla.
MLL:n tukioppilastoimintaan osallistuu vuosittain 10 000 nuorta sekä satoja tukioppilasohjaajia ympäri Suomea. MLL:n syyskeräyksellä tuetaan tätä arvokasta toimintaa nyt ja tulevaisuudessa.
Suomen Liikunta- ja Urheilu RY ja Opel ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan, jolla kerätään varoja lasten urheiluharrastuksiin. Opel lahjoittaa 16.9. - 4.11. 2005 välisenä aikana kampanjaan 10 € jokaista koeajoa kohden. Koeajaja saa itse valita, mille urheiluseuralle raha lahjoitetaan.
Palauttaako esitys luottamuksen hyväntekeväisyyskeräyksiin?
Kirjoittanut Petteri Niskanen
23.08.2005
Nykyinen rahankeräyslainsäädäntö on 25 vuotta vanha. Hallituksen esitys
nykyaikaistaa säädökset tämän päivän tasolle. Samalla puututaan
eräisiin vanhan lain tulkinnanvaraisuuksiin. Ehkä keskeisin
lähtökohta rahankeräyslainsäädännön uudistamiselle oli kuitenkin
keräysten ympärille pesiytyneiden väärinkäytösten kitkeminen. Tähän
työhön esitys ei juurikaan anna uusia työkaluja.
Viranomaiset saavat oikeuden entistä tiukempaan seulaan uusia lupia
myönnettäessä sekä keinoja vireillä olevien keräysten
valvontaan. Viime aikoina ilmi tulleista väärinkäytöksistä tuskin
yksikään on liittynyt sellaiseen keräykseen jolle olisi haettu
asianmukainen lupa. Tässä suhteessa on syytä kysyä vaikeuttaako esitys
rehellisesti toimivien järjestöjen keräysmahdollisuuksia tarpeettomalla
lisäbyrokratialla. Hyvä esimerkki tästä on vaatimus, jonka mukaan luvan
saajien tulee ilmoittaa hallinnossaan tapahtuvista muutoksista
yhdistys- ja säätiörekisterin lisäksi myös rahankeräysluvan
myöntäjälle. Nykyinen tietotekniikka mahdollistaisi sen että
luparekisteriin päivitettäisiin yhdistysrekisteristä automaattisesti
vaikka kerran viikossa kaikki muuttuneet tiedot. Veikkaan että alle 10%
keräysluvan saajista muistaa tehdä edellä mainitut ilmoitukset
säntillisesti.
Väärinkäytösten torjumisen kannalta ehkä keskeisimmät uudistukset ovat
keräysten, kaupankäynnin ja jäsenhankinnan sekoittamista koskeva
kielto, sekä viranomaisten toimesta kerättävä julkinen rekisteri
myönnetyistä keräysluvista ja aikaisempien keräysten tuotoista ja
kuluista. Rekisteri antaa kansalaisille mahdollisuuden tarkistaa ennen
lahjoituspäätöstä keräyksen luvanvaraisuus sekä tehokkuus.
Itse olisin toivonut että samassa paketissa olisi annettu esitys
kuluttajasuojalainsäädännön muuttamisesta siten, että vedottaessa
kaupankäynnin yhteydessä yhtenä myyntiväittämänä hyväntekeväisyyteen,
tulisi samalla kertoa yksityiskohtaisesti kuinka suuri osa tuotteen
hinnasta luovutetaan hyväntekeväisyyteen. Tämän kaltainen muutos
tarjoaisi viranomaisille
mahdollisuuden puuttua uhkasakkojen kautta myös sellaisiin tapauksiin,
joissa rikoksen tunnusmerkit eivät vielä täyty.
Petteri Niskanen
Varainhankinta.net
Viimeksi päivitetty ( 23.08.2005 )
Mikä muuttuu?
Kirjoittanut Petetri Niskanen
22.08.2005
Mikäli hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslainsäädännöksi
hyväksytään, se tuo mukanaan lukuisia muutoksia nykyisiin
keräyskäytäntöihin.
1. Rahankeräylain soveltamisala on määritelty:
Soveltamisalueen ulkopuolelle on jätetty:
- naapuriapu
- tavarankeräykset
- testamenttien hankkiminen
- hyväntekeväisyyshuutokaupat, konsertit ja tukitilaisuudet
- merkkipäiväkutsujen, -haastattelujen ja kuolinilmoitusten yhteydessä esitetyt muistamispyynnöt
- uskonnonharjoittamisen yhteydessä kerätyt kolehdit
2. Vastikkeettomuuden vaatimus
Keräykseen ei saa liittyä mitään rahanarvoista vastiketta. Ainoastaan
kerääjän tai keräyksen tunnus (esim. tarra tai pinssi)
hyväksytään.
3. Koululuokkien, päiväkotiryhmien ja harrasteryhmien keräykset
Koululuokat, päiväkotiryhmät, sekä opinto- ja harrasteryhmät voivat rajoitetusti toimeenpanna keräyksen ilman lupaa.
- keräyksestä tulee olla vastuussa täysi-ikäinen henkilö,
- keräys toimeenpannaan em. ryhmien järjestämissä tilaisuuksissa,
- varat käytetään opinto- tai harrastetoiminnan edistämiseen
4. Yleisten kokousten yhteydessä toimeenpantavat keräykset
Kokoontumislaissa mainittujen tilaisuuksien yhteydessä voidaan edelleen
toimeenpanna keräys ilman lupaa silloin kun tilaisuus järjestetään
sisätiloissa.
5. Sallitut keräyskohteet
Varoja voidaan kerätä:
- yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseen.
- varojen hankkimiseksi taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi,
- varojen hankkimiseksi päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen
opinto- tai harrasteryhmän opiskelun tai harrastustoiminnan
edistämiseksi.
6. Lupa voidaan antaa myös tilapäisluonteisille yhteisöille
Lupa voidaan myöntää rekisteröityjen suomalaisten yleishyödyllisten
yhteisöjen lisäksi myös tilapäisluonteisille rekisteröimättömille
ryhmille. Edellä mainittu tarkoittaa mm. vaaleissa ehdolla olevien
henkilöiden tukiryhmiä.
7. Lupa-aika korkeintaan 2 vuotta
Lupa-aika voi olla korkeintaan 2 vuotta. Yksittäisen henkilön tai
perheen tukemiseksi toimeenpantavissa keräyksissä korkeintaan 6
kuukautta.
8. Harhaanjohtavien keräystapojen kielto
Keräsytä ei saa toimeenpanna tavalla jossa kaupankäynti, yhdistyksen jäsenhankinta ja keräystoiminta voivat sekoittua.
9. Keräys- ja käyttösuunnitelma
Lupahakemukseen tulee liittää aikaisempaa yksityiskohtaisempi keräys-
ja käyttösuunnitelma, josta käy ilmi keräystapa, mahdollinen
keräystunnus, kustannukset, mahdollinen käytännön toimeenpanija,
edellä mainitusta aiheutuvat kustannukset, sekä arvio eri
keräystavoilla saatavien varojen määrästä.
10. Käytännöllinen toimeenpanija
Rahankeräysten yhteydessä voidaan käyttää tavara-arpajaisista tuttua
käytännön toimeenpanijaa, joka tarkoittaa edellä mainittuun toimintaan
erikoistunutta hyvämaineista elinkeinonharjoittajaa.
11. Valtakunnalliset luvat haetaan aina Etelä-Suomen lääninhallituksesta.
Valtakunnallisten rahankeräyslupien käsittely on keskitetty yhteen paikkaan.
12. Luvan saajan toiminnan on oltava vakiintunutta
Ehdotonta aikamääräistä rajaa lupaa edeltäneen toiminnan kestolle ei kuitenkaan ole määritelty.
13. Aikaisempien keräysten epäonnistuminen voi olla este uudelle luvalle
Kuluille ei ole asetettu prosenttimääräistä rajaa, mutta aikaisempien
keräysten selkeä epäonnistuminen voi muodostaa esteen uuden luvan
saamiselle. samoin este voi olla epäsuhta keräystapojen,
tuotto-odotusten tai keräysalueen suhteen.
14. Taustat tarkistetaan
Luvanhakijan ja sen vastuuhenkilöiden taustat tarkistetaan aikaisempaa tarkemmin.
15. Rahankeräystili
Kutakin keräystä varten on avattava oma pankkitili. Tähän voidaan
myöntää poikkeus, mikäli se on keräystavasta, keräyksen suppeudesta tai
muusta syystä perusteltua.
16. Olosuhteiden muutoksista ilmoittaminen
Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava luvan saajaan, käytännön
toimeenpanijaan tai keräyksen kohteeseen liittyvistä olennaisista
muutoksista. Samoin on ilmoitettava yhteisön hallinnossa tapahtuvista
muutoksista.
17. Keräyksen keskettäminen
Viranomaiset voivat keskeyttää keräyksen sekä kieltää pankkia
luovuttamasta keräysvaroja edelleen mikäli keräyksen yhteydessä on
syytä epäillä väärinkäytöksiä. Samoin jo myönnetty lupa on mahdollista
peruuttaa
18. Julkinen rekisteri luvista ja tilityksistä
Myönnetyistä sekä peruutetuista luvista, varoituksista ja tilityksistä
muodostetaan julkinen rekisteri, josta kansalaisilla on mahdollisuus
tarkistaa keräysten taustatiedot. Rekisteri tulee todennäköisesti
verkkoon.
Viimeksi päivitetty ( 23.08.2005 )
Esitys uudeksi rahankeräyslainsäädännöksi
Kirjoittanut Petetri Niskanen
19.08.2005
Hallitus antaa eduskunnalle esityksen uudesta rahankeräyslaista tänään. Uudistuksella selvennettäisiin rahankeräystoiminnan eroa yleishyödyllisten toimijoiden muuhun varainhankintaan, erityisesti kaupankäyntiin. Kansalaisen on voitava tietää, mihin ja millä tavalla valvottuun toimintaan häntä pyydetään osallistumaan.
Rahankeräystoiminnan ja muun varainhankinnan välisen eron selventämiseksi tiukennettaisiin lahjoittajalle vastikkeeksi annettavan keräystunnuksen määritelmää. Keräystunnuksella ei saisi olla itsenäistä taloudellista vaihdanta-arvoa. Lakiin esitetään otettavaksi rangaistusuhalla tehostettu kielto järjestää rahankeräys tavalla, jossa kaupankäynti tai jäsenhankinta ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään.
Rahankeräyslainsäädännön uudistamisella sisäasiainministeriö on halunnut tehostaa myös rahankeräysten viranomaisvalvontaa. Valvonta koostuisi ennakollisesta lupaharkinnasta sekä jälkikäteisestä tilitysten ja niihin liittyen varojen käytön valvonnasta. Luvan antamisedellytykset, lupahakemuksen hylkäämisperusteet ja luvan peruuttamisperusteet säänneltäisiin laissa täsmällisesti.
Kaikki 
Nykyinen rahankeräyslainsäädäntö on 25 vuotta vanha. Hallituksen esitys
nykyaikaistaa säädökset tämän päivän tasolle. Samalla puututaan
eräisiin vanhan lain tulkinnanvaraisuuksiin. Ehkä keskeisin
lähtökohta rahankeräyslainsäädännön uudistamiselle oli kuitenkin
keräysten ympärille pesiytyneiden väärinkäytösten kitkeminen. Tähän
työhön esitys ei juurikaan anna uusia työkaluja.
Hallitus antaa eduskunnalle esityksen uudesta rahankeräyslaista tänään. Uudistuksella selvennettäisiin rahankeräystoiminnan eroa yleishyödyllisten toimijoiden muuhun varainhankintaan, erityisesti kaupankäyntiin. Kansalaisen on voitava tietää, mihin ja millä tavalla valvottuun toimintaan häntä pyydetään osallistumaan. 
