|
Face to Face ärsyttää, mutta toimii |
|
|
|
|
Kirjoittanut Petetri Niskanen
|
|
27.02.2005 |
Kaduilla suoraveloitusvaltakirjoja hankkivat Face To Face kerääjät ilmestyivät meilläkin suurimpien kaupunkien katukuvaan kolmisen vuotta sitten. Menetelmä sai alkunsa Keski-Euroopassa 1990-luvun puolivälissä. Meillä menetelmää käyttävät mm. Greenpeace, Amnesty, Unicef, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ja WWF. Kaksi ensimmäistä pyörittävät kampanjaa omin voimin, mutta loput ovat ostaneet keräyspalvelut Scandinavian Fundraising yritykseltä. Belfast Telegraph -lehden toimittaja värväytyi päiväksi Oxfamille varoja keräävän Face to Face toimiston Giftin palvelukseen ja kirjoitti seikkaperäisen artikkelin siitä kuinka menetelmä toimii. Peruskuvio on sama myös Suomessa. Lue koko artikkeli Belfast Telegraphin sivuilta
Myös meillä keskiverto keräjän odotetaan hankkivan yhden uuden lahjoittajan tunnissa. Lahjoittaja allekirjoittaa suoraveloitusvaltakirjan, joka oikeuttaa järjestön veloittamaan tukijan tiliä 7 - 10 eurolla kuukaudessa. Keräyspalvelut myyvä toimisto taas laskuttaa järjestöä n. 70 eurolla jokaista uutta lahjoittajaa kohden. Kerääjälle maksetaan palkkaa n. 10 €/tunti. Näillä tunnusluvuilla jokainen voi arvioida toiminnan kannattavuutta. Suomessa toiminta on pysynyt varsin hillityissä mittasuhteissa. Keski-Euroopassa ja Iso-Britaniassa toiminta on sen sijaan saavuttanut paikoin sellaiset mittasuhteet, että hyväntekeväisyysjärjestöt ovat olleet jo huolissaan oman mainensa puolesta. Lontoossa järjestöt jakoivat keskenään keräysvuorot vilkkaimmille keräyspaikoille sen jälkeen kun liki sadan järjestön kerääjien muuri oli ylittänyt asukkaiden ja työmatkalaisten ärsytyskynnyksen. Useat tunnetut järjestöt mm. Greenpeace ovat myös viime aikoina ilmoittaneet vähentävänsä radikaalisti menetelmän käyttöä Keski-Euroopassa ja Iso-Britaniassa. The Guardian samasta aiheesta joulukuussa 2004 |
|
Viimeksi päivitetty ( 22.01.2006 )
|