Uusi  rahankeräyslaki astui voimaan heinäkuun alussa. Laki toi mukanaan uuden käsitteen; rahankeräyksen käytännöllisen toimeenpanijan. Käytännöllisellä toimeenpanolla tarkoitetaan tehtäviä, jotka välittömästi liittyvät rahankeräyksen toteuttamiseen. Tämän tarkempia ohjeita viranomaiset eivät vielä ole antaneet, vaikka uusi laki on ollut voimassa kohta neljä kuukautta.

Rahankeräysten ylin valvoja, hallitusneuvos Jouni Laiho sisäasiainministeriön poliisiosaston ase- ja arpajaisvalvontayksiköstä suostuu kuitenkin tarkentamaan määritelmää arvelemalla sen sisältävän ainakin sellaisen toiminnan, jossa keräysrahat kulkevat lahjoittajan ja järjestön välillä keräyksen toteutukseen osallistuvan kolmannen tahon hallussa. Käytännön esimerkkinä hän nostaa esille erityismaksullisia puhelinnumeroita (0600-/0700-numeroita) sekä tekstiviestipalveluita tarjoavat teleoperaattorit.

Käytännön toimeenpanijasta tulee tehdä maininta keräyslupaan, mikäli sellaista on tarkoitus käyttää. Rahankeräyslain mukaan yrityksen yhtiöjärjestyksestä tulee löytyä maininta siitä, että yritys voi harjoittaa rahankeräysten käytännöllistä toimeenpanoa. Yhdenkään teleoperaattorin yhtiöjärjestyksestä ei tätä mainintaa löydy. Jouni Laiho toteaakin, että teleoperaattorit joutuvat täydentämään yhtiöjärjestyksiään.

Suurimmat operaattorit; TeliaSonera, Elisa ja Dna eivät näe tilannetta ollenkaan näin yksinkertaisena. Ne ovat julkisia pörssinoteerattuja yhtiöitä, joissa tuskin kutsutaan ylimääräistä yhtiökokousta koolle muuttamaan yhtiöjärjestystä keräysten mahdollistamiseksi. Lakimies Krister Kaipio TeliaSonera Finland Oy:stä näkee operaattoreiden roolin yksinomaan telepalveluiden tuottajana, eikä keräysten käytännöllisenä toimeenpanijana. Hänen mukaansa päivittäisessä toiminnassa ei ole havaittu ongelmia. Roolijako eri toimijoiden kesken on ollut selvä, eikä yhtiöllä ole tässä vaiheessa tarvetta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Elisa Oyj on samoilla linjoilla.  Johtaja Jukka Vaittinen toivoo, että laintulkinnassa löydettäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi.

Valtakunnallisten keräyslupien myöntäminen on keskitetty heinäkuun alusta lähtien Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Ylitarkastaja Asta Sark kertoo, että lääninhallitus on toistaiseksi jatkanut lupien myöntämistä aikaisemman käytännön mukaisesti. Keräyslupia hakeneet järjestöt eivät ole esittäneet teleoperaattoreita rahankeräysten käytännöllisiksi toimeenpanijoiksi, eikä lääninhallitus ole sitä myöskään edellyttänyt, vaikka hakemuksista on käynyt ilmi että rahaliikenne kiertää operaattoreiden kautta.

Asta Sark kertoo, ettei lääninhallitus ole katsonut rahankeräyksen käytännöllisen toimeenpanijan tunnusmerkkien täyttyvän teleoperaattoreiden kohdalla. Lääninhallitus tuskin muuttaa käytäntöään,ellei ministriöltä tule perusteltua ohjausta, että lakia onkin tulkittava toisin. Hän epäilee, että useat hakemukset päättyvät jatkossa hylkyyn, mikäli käytännöllisen toimeenpanijan vaatimusta lähdetään tulkitsemaan tiukasti. Suurennuslasin alle joutuvat tällöin myös mm. kirjeitse tapahtuvia keräyksiä toteuttavat suoramarkkinointitalot sekä rahaa asiakkailta liikkeissään keräävät kaupan keskusliikkeet.

Tällä hetkellä vaadittava yhtiöjärjestysmaininta löytyy korkeintaan muutamalta face to face katukeräyksiä sekä puhelinmyyntiä harjoittavalta yritykseltä. Käytännöllistä toimeenpanoa koskevat säädökset otettiin lakiin koska useiden hyväntekeväisyyden nimissä puhelinmyyntiä harjoittavien yritysten toiminnasta löytyi merkittäviä väärinkäytöksiä.

Järjestöt tyytymättömiä uuteen rahankeräyslakiin

Järjestökentässä ei olla täysin tyytyväisiä uuteen rahankeräyslainsäädäntöön. Sen pelätään enemmänkin vaikeuttavat rehellisesti toimivien järjestöjen toimintaa, kuin auttavan ehkäisemään vilpillisiä keräyksiä. Sisäasiainministeriö oli kutsunut suurimmat järjestöt tiedotustilaisuuteen uuden lain voimaantulon jälkeen. Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho pelkää ministeriön tilaisuudessa ottaman tiukan linjan ennakoivan suurta päänvaivaa järjestöjen varainhankinnalle. SPR:n toiminnassa puhelin ja tekstiviestilahjoittamisella on suuri merkitys ajankohtaisten katastrofien sekä nälkäpäiväkeräyksen yhteydessä.  

Lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtaja Maria Ekroth kertoo, että järjestön vuosittain saamista noin 2 miljoonan euron lahjoituksista kymmenen prosenttia tulee maksullisten puhelinnumeroiden kautta. Tämän lahjoitustavan poistuminen vaikuttaisi erityisesti televisioitavien konserttien tuottoon. Ekroth epäilee, että harva katsoja siirtyisi kesken ohjelman esimerkiksi verkkopankin ääreen lahjoitusta tekemään.