Yksityisiä yleishyödyllisiä lahjoituksia pitäisi kannustaa aiempaa enemmän verotuksessa tehtävällä lahjoitusvähennyksellä, ehdotetaan EVAn tällä viikolla ilmestyneessä uudessa raportissa . Raportin ovat kirjoittaneet professori Paavo Hohti, ministeri Kalevi Kivistö, professori Matti Myrsky sekä projektijohtaja Timo Nikinmaa. Raportissa katsotaan, että yhteisöjen tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuuden saajakohtaista ylärajaa tulisi nostaa merkittävästi.  Lisäksi tulisi harkita vähennysmahdollisuuden ulottamista ainakin rajoitetusti myös yksityishenkilöiden verotukseen.

Yksityisten lahjoitusten kannustamista lahjoitusvähennyksellä perustellaan sillä, ettei julkinen raha moninaisten ja yhä suurempien tarpeiden paineissa riitä täyttämään niitä kaikkia. Täydentämällä julkista rahoitusta kasvavat yksityiset lahjoitukset lisäisivät tieteen, taiteen ja kulttuurin käytössä olevia voimavaroja ja parantaisivat yhteiskunnan ja kulttuurielämän eri aloilla toimivien yleishyödyllisten yhteisöjen rahoituksen joustavuutta. Raportissa korostetaan myös, ettei moniarvoisessa yhteiskunnassa ole suotavaa, että kaikki tuki kanavoitaisiin julkisyhteisöjen budjettien kautta ja jaettaisiin pelkästään poliittisen järjestelmän välityksellä. Pluralismia ja moniarvoisuutta edistää kirjoittajien mielestä yleensä parhaiten monesta eri lähteestä tuleva rahoitus. Aloitteita lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta on viime aikoina tehty usealta eri suunnalta.

Lataa raportti EVAn sivuilta! 

Toisin kuin Suomessa, useimmissa Länsi-Euroopan maissa lainsäädäntö suosii lahjoittamista. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus puuttuu Suomen lisäksi vain Ruotsista ja Espanjasta. Yhteisöjen lahjoituksien verovähennysoikeutta on rajoitettu Suomea tiukemmin vain Ruotsissa. Tällä hetkellä yritykset saavat vähentää ilman ylärajaa lahjoitukset suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Lahjoituksia tiedettä ja taidetta edistävään tarkoitukseen yhteisöt saavat vähentää enintään 25 000 eu-roa saajaa kohti. L

ahjoitusten vastaanottajina voivat olla Suomen valtio, suomalainen yliopisto tai korkeakoulu tai verohallituksen nimeämä suomalainen yhdistys, laitos tai säätiö.Raportissa pidetään todennäköisenä, että lahjoitusvähennyksen alhainen saajakohtainen yläraja vähentää yhteisöjen tekemien lahjoitusten kokonaismäärää.

Iso-Britanniassa, jossa yhteisöjen lahjoitusten enimmäismäärää ei ole saajakohtaisesti rajoitettu, suurimmat yritykset ovat lahjoittaneet yleishyödyllisiin tarkoituksiin vuosittain noin 0,5 – 0,6 prosenttia voitostaan ennen veroja. Suomessa vastaava osuus mahdollistaisi esimerkiksi noin 50 pysyvän lahjoitusprofessuurin perustamisen.Yritykset voivat vähentää sponsorointikulunsa markkinointimenoina, samoin niiden liiketoimintaan välittömästi kytkeytyvät tutkimus- ja kehityskulut. Sen sijaan yritysten tukea perustutkimukselle, jolla luodaan perustaa seuraavien tuote- ja palvelusukupolvien kehittämiselle, ei yleensä hyväksytä vähennyskelpoiseksi kuluksi, raportissa muistutetaan.