Etusivu Uutiset Yritykset Varainhankintaa liki sadan vuoden takaa

Varainhankintaa liki sadan vuoden takaa

Kirjoittanut Petetri Niskanen

04.08.2003

Ruotsin Kiirunassa asunut Emil Pyttynen lähetti 18.6.1914 kortin Helsingissä Aleksanterinkatu 46:ssa toimineelle Keräys & Arpajaistoimikunnalle ja pyysi saada myyntiin 20 kpl arpoja. Korttiin tehtyjen merkintöjen perusteella arvat lähetettiin hänelle samana päivänä 22.6.1914 jolloin kortti tuli toimikunnalle. Arpajaisten luonne on noista ajoista muuttunut, mutta vielä nykyisinkin suurimmat toimeenpanijat saavat päivittäin vastaavia yhteydenottoja. Koska järjestöillä on vapaaehtoistyövoimaa käytettävissään merkittävästi vähemmän, kuin sata vuotta takaperin, ovat pääasialliset jakelukanavat kuitenkin muuttuneet. ','Kortti oli sittemmin kulkeutunut tuntemattomalla tavalla postimerkkikokoelman osaksi, mistä se täysin sattumalta ajautui käsiini tänä kesänä. Kortista ei ilmene millään tavalla, kenen hyväksi kyseiset arpajaiset toimeenpantiin tai miksi kiirunalainen Emil Pyttynen tilasi arpoja Helsingistä saakka. Leimasimella tehdyt saapumis- ja vastausmerkinnän kertovat kuitenkin varsin järjestäytyneestä toiminnasta. Arpajaiset olivat jo 1800-luvun loppupuolella saavuttaneet suosiota yhtenä tärkeimmistä varainhankintamuodoista. Vuoden 1889 rikoslaissa ensimmäistä kertaa luvanvaraisiksi säädettyjä tavara-arpajaisia pidetäänkin maamme luvanvaraisen pelitoiminnan käynnistäjänä. Alusta alkaen lupa myönnettiin vain sellaisiin arpajaisiin, joiden katsottiin edistävän yleishyödylliä tai hyväntekeväisyystarkoituksia. Kortti tarjosikin hyvän aasinsillan arpajaistoiminnan historiaa koskevan artikkelin laatimiselle. Piti vain selvittää kenellä oli kesällä 1914 menossa niin merkittävät arpajaiset, ettätilauksia tuli aina Ruotsia myöten. Joskin Tornionjokivarren suomalaisasutuksen yhteydet Suomeen olivat silloinkin muuta ruotsalaisväestöä kiinteämmät. Googlen turvin oli helppo lähteäliikkeelle. Kansallisbibliografian mukaan Emil Pyttynen niminen henkilö on julkaissut kaksi romaania nimellä Azlag Jarga (Nuortti-Jaaro : kertomuksia perimmästä Pohjolasta sekäMister Aikio romaani ) Vaikea sanoa, onko kyse samasta henkilöstä, mutta Väestörekisterikeskuksen mukaan Pyttysiä on Suomen kansalaisina 78 kpl. joista kolmannes (25) asuu ulkomailla. Toinen luonnollinen hakusana "Keräys- & arpajaistoimikunta" eri muunnoksineen ei tuottanut välitöntä vastausta. Lääkäriseura Duodecim ja Raittiuden ystävät käynnistivät vuonna 1907 tuberkuloosin vastustustyön. Viranomaisilta saatu keräyslupa oli jatkuva, joten myös keräystoiminta vakinaistettiin nimellä "Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi". Toimikunnan ja yhden koko 1900-luvun merkittävimmistä hyväntekeväisyysyhdistyksistä, Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen toimintaa jatkaa nykyisin Hengitys ja Terveys ry. Vs. pääsihteeri Osmo Ijäs esitteli auliisti yhdistyksen keräystoiminnan historiaa, sekä arveli, ettäkyse saattaisi olla heidän arpajaisistaan. Vähänkään varttuneempi väestö muistaa Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen joulumerkeistä sekä lisämaksullisista postimerkeistä. Posti lopetti merkkien myynnin kymmenkunta vuotta sitten. Vielä 1980-luvun loppupuolella niiden nettotuotto oli Ijäksen mukaan miljoonan markan luokkaa. Ijäksen lähettämästä historiikistä ilmeni, että Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi oli yllättäen saanut vuonna 1913 luvan järjestää ns. miljoona-arpajaiset. Arpajaisten nimi ei viitannut päävoiton suuruuteen, vaan siihen, että numeroituja yhden markan hintaisia arpoja painettiin mainittu määrä. Kansallisosakepankki (KOP) hoiti pääosan niiden myynnistä ja 750 000 markan (nykyrahassa yli 2,5 miljoonan euron) nettotulos yllätti järjestäjät. Ajankohta ja järjestämistapa (numeroidun kantaliput) sopisivat hyvin yhteen Pyttysen lähettämän kortin kanssa. Kaiken lisäksi KOP:n pääkonttori toimi tuolloin aivan naapurikorttlissa Aleksanterinkatu 44:ssä. Aleksanterinkadun osoite ei kuitenkaan sanonut mitään, joten seuraava soitto suuntautui Kiinteistö Oy Gasellin isännöitsijälle Ari Järvenojalle, joka avuliaasti selasi viime vuosisadan alun talonkirjoja. Vuonna 1892 valmistuneessa talossa oli alunperin ollut runsaasti pieniä asuntoja ja asukkaina opiskelijoita. Seuraavalla vuosikymmenellä suurin osa talosta muutettiin hotelliksi ja kiinteistön 2. ja 3. kerrokseen saneerattiin ravintolatilat. Osa tiloista säilyi kuitenkin liike- ja toimistotiloina. Talossa toimi mm. lääk. Konellin parantola. Vuodesta 1930 lähtien SKOP hankki tiloja yksitellen omistukseensa, ja muutti nykyisin Kunnallisen eläkevakuutuksen omistuksessa olevan kiinteistön pankkitaloksi. Kortin arvoitusta ei Järvenojakaan osannut lopullisesti ratkaista. Osaato autaa arvoituksen ratkaisemisessa? Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. omat tietosi. Parhaimmat vihjeet palkitsemme kirjapalkinnoilla. Pyrimme saamaan Varainhankinta.net:n verkkolehden syyskuun numeroon artikkelit, sekä arpajaistoiminnan historiasta, että Tuberkuloosin vastustamiseksi 1900-luvulla toteutetusta laajasta keräystoiminnasta.

Viimeksi päivitetty ( 25.10.2005 )