Keräykset jäivät pankkiautomaatteihin

Tietoja

Julkaistu 08.05.2012

Kirjoittanut Admin User

Osumia: 742

Kirkon Ulkomaanapu sai neljäntenä järjestönä keräyksensä Otto -automaatteihin. Automaateilla on 23.4.–14.6.2012 mahdollisuus lahjoittaa kolme euroa Kirkon Ulkomaanavun kampanjaan kehitysmaiden nuorten hyväksi. Samalla pankkiautomaatit ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä keräyskanavana.

SKOP:n automaateilla tehdyistä nostoista oli lahjoitettu rahaa Suomen Punaiselle Ristille jo 1980-luvun lopulla, mutta nyt käytössä olevan toimintamallin Otto -automaatteja hallinnoiva Automatia Pankkiautomaatit Oy lanseerasi keväällä 2011 yhdessä Plan Suomi Säätiön kanssa keväällä 2011. Ensimmäinen yritys nostatti kohun, kun osa rahan nostajista koki joutuneensa lahjoittamaan tahtomattaan, kun kaikille asikkaille esitettiin nostettavan summan jälkeen kysymys siitä haluavatko he osallistua keräykseen. Keräys keskeytettiin 11 vuorokauden jälkeen runsaan yleisöpalautteen seurauksena.

Automatian kehitysjohtaja Jyri Marvialan mukaan yhtiö oli kuitenkin sitoutunut hakemaan yhteistyömahdollisuuksia hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Ensimmäisen kerran lahjoitusmahdollisuuden liittämistä käteisautomaatteihin oli Automatiassa tutkittu jo vuonna 2005 ja nykyistä yhteistyömallia oli kehitelty yli vuoden verran. Niinpä konseptia muokattiin kesän 2011 aikana siten, että asiakas joutuu heti automaatille tullessaan valitsemaan haluaako hän sekä nostaa rahaa, että tehdä lahjoituksen, vai tyytyykö pelkkään käteisnostoon. Kehitystyön yhteydessä kuultiin muun muassa näkövammaisia edustavia järjestöjä, sekä kuluttajaviranomaisia. Plan Suomi Säätiön keräystä jatkettiin syksyllä 2011, mitä seurasivat Maailman Luonnon Säätiö WWF, Yhteisvastuukeräys sekä nyt Kirkon Ulkomaanapu.

Kuluttajaystävällisempi toimintamalli leikkasi myös tuottoja

Ensimmäinen yritys keväällä 2011 kesti 11 päivää. Sinä aikana pankkiautomaateilla tehtiin pyöreästi 5 miljoonaa nostoa. Yhden euron suuruisia lahjoituksia tehtiin tänä aikana 250 000 kappaletta, mikä vastasi noin viittä prosenttia kaikista nostotapahtumista. Jyri Marvialan mukaan kevään 2011 lahjoituskertymän julkistamisesta sovittiin yhdessä Plan Suomi Säätiön kanssa. Sen jälkeen kun toimintamallia muutettiin syksyllä 2011, kertymä tippui hänen mukaansa murto-osaan. Järjestöiltä itseltään saatujen tietojen mukaan uudessa toimintamallissa lahjoituksia on tehty keskimäärin 50 000 kappaletta kuukaudessa.  Lahjoitussummaa on pikkuhiljaa nostettu yhdestä kolmeen euroon. Kampanja-aika on vaihdellut kuukauden ja kahden välillä. Näillä tiedoilla Kirkon Ulkomaanavulle on odotettavissa noin 250 000 euron tuotto.

Halukkaita järjestöjä on ilmoittautunut jonoon

Järjestöille pankkiautomaattien yhteydessä toteutettu keräys on verrattain kustannustehokas. Automatia Pankkiautomaatit Oy veloittaa tuotosta kehitysjohtaja Marvialan mukaan vajaat 10 %, milläkatetaan ajan kanssa järjestelmäpäivityksiin investoitu vajaat 200 000 euroa. Syksyn 2012 sekä vuoden 2013 keräyskohteen on jo pitkälti valittu. Halukkaita järjestöjä on ilmoittautunut kolmisen kymmentä, joista noin tusina täyttää Automatian asettamat kriteerit. Järjestöjen tulee olla valtakunnallisia sekä yleisesti tunnettuja. Jonkin verran keskustelua on herättänyt kysymys siitä, miten suhtaudutaan vahvasti kantaa ottaviin sekä kansalaisten mielipiteitä jakaviin järjestöihin. Automatia on varautunut vuosittain keskimäärin neljään hyväntekeväisyyskeräykseen. Kuvaruututilasta kilpailevat myös kaupalliset mainostajat.

Myös järjestöt ovat olleet tyytyväisiä, mistä Marvialan mukaan on osoituksena se, että useampi jo kertaalleen mukana ollut järjestö on ilmoittautunut toiselle kierrokselle. Automatia on osaltansa sitoutunut toimintamallin jatkokehittelyyn. Hyväntekeväisyysjärjestöjen puolelta on muun muassa esitetty toivomus, siitä, että lahjoittaja voisi jatkossa valita itselahjoitussumman. Kehitysjohtaja Marvialan mukaan tämä edellyttäisi päivityksiä Automatian lisäksi kaikkien pankkien järjestelmiin. Jotta tämä olisi kannattavaa, lahjoitusten määrän tulisi vakiintua riittävän korkealle tasolle.

Toinen kehityshanke on Jyri Marvialan mukaan nopea valmius reagoida ajankohtaisiin katastrofeihin. Pankkiautomaateilla olisi mahdollista käynnistää uusi keräys parissa päivässä, mikäli maailmalla tapahtuu jotain mullistavaa. Tämä edellyttää luonnollisesti että ketastrofiapua keräävien järjestöjen rahankeräysluvat on päivitetty ajan tasalle. Idea syntyi, kun Japanin tsunami siirsi Plan Suomi säätiön keräyksen lanseerausta keväällä 2011.

Syöpäkeräys Facebookissa tuotti runsaat 16 000 euroa

Tietoja

Julkaistu 02.05.2011

Kirjoittanut Admin User

Osumia: 1567

Vantaalainen Kimmo Auvinen käynnisti kesällä 2010 Facebookissa ryhmän, jossa lupasi "Hommata lasten syöpätutkimukseen yhtäpaljon rahaa kuin ryhmässä on jäseniä". Jäseniä kertyi vuoden 2010 loppuun mennessä 240 431 henkeä, mutta rahaa lopulta vain runsaat 16 000 euroa.

Sosiaalinen media on varainhankinnan kannalta haastava ympäristö. Sen sai myös vantaalainen Kimmo Auvinen huomata. Auvinen perusti kaivinkoneella Suomen halki körötelleen Jukka Mutasen esimerkin innoittamana Facebookkiin kesällä 2010 ryhmän jossa lupasi hommata syöpätutkimukseen yhtäpaljon rahaa kuin ryhmässä on vuoden loppuun mennessä jäseniä. Idea keräsi parissa viikossa runsaasti mediajulkisuutta ja jäsenmäärä kohosi parinsadan tuhannen paremmalle puolelle, vuoden loppuun mennessä peräti 240 431 jäseneen. Julkisuus herätti myös rahankeräystoimintaa valvovat viranomaiset. Posiihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho tiedotti elokuun alussa "Poliisi huolissaan Facebook-keräyksistä" Laihon ydinviesti oli, että rahaa ei saa Suomessa kerätä hyväänkaan tarkoitukseen ilman lupaa, eikä yksityishenkilölle voida lupaa myöntää. Lupa on mahdollista myöntää ainoastaan yleishyödylliselle yhteisölle.

Jotta Auvinen saattoi edes yrittää lunastaa lupaustaan hommata lasten syöpätutkimukseen liki neljännesmiljoona, hän tarvitsi kumppaniksi suomalaisen rekisteröidyn yleishyödyllisen yhteisön. Isot toimijat, Syöpäsäätiö mukaan lukien olisivat olleet valmiit ottamaan keräyksen helmoihinsa. Auvinen kuitenkin pelkäsi keräysvarojen hupenevan ison organisaation byrokratiaan. Lopulta kumppaniksi valikoitui pelkästään vapaaehtoisvoimin toimiva Kympin lapset, eli HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry.

Myös keräysluvan saaminen osoittautui oletettua työläämmäksi. Vaikka kaikki paperit olivat kunnossa, hakemus juuttui Poliisihallituksen arpajaishallinnon luparuuhkaan. Keräyslupia koskevien hakemusten käsittely kestää nykyisin noin neljä kuukautta. Itse keräyksen toteutukseen päästiin vasta vuoden vaihteessa ja aktiivista keräysaikaa oli kolme kuukautta. Tässä vaiheessa oli kulunut jo liki puoli vuotta siitä, kun suurin osa jäsenistä oli liittynyt Facebook ryhmään.

Vuoden vaihteessa Kimmo Auvinen oli tilanteessa, missä hän oli julkisesti luvannut hommata lasten syöpätutkimukseen 240 431 euroa. Haastava tehtävä monelle varainhankinnan ammattilaiselle, saatika nuorelle miehelle, jolla ei juurikaan ole aikaisempaa varainhankintakokemusta. Helpoimmalta ratkaisulta tuntui saada kaikki Facebook-ryhmän tykkääjät lahjoittamaan vähintään euro. Lupaus olisi sillä lunastettu.

Toteutuksen osalta Auvinen törmäsi samaan ongelmaan kuin lukuisat vakiintuneet yleishyödylliset yhteisöt sosiaalisen median hyödyntämisen suhteen, Miten muuttaa tykkäämiset rahaksi? Kuinka tarjota ryhmään liittyneille nopea ja helppo kanava tehdä muutaman euron suuruinen lahjoitus. Mikrolahjoittamisen osalta kumppaniksi valikoitui APE payment virtuaalikukkaro. Sinänsä hienoa ja toimiva idea. Ani harvalla suomalaisella on kuitenkaan käytössään virtuaalikukkaroa. Oman kukkaron rekisteröinti ja käytön opettelu nosti varmasti lahjoituskynnystä.

Keräys päättyi maaliskuun lopussa, ja Facebook-ryhmän jäsenet ovat pikkuhiljaa heränneet kyselemään tuloksen perään. Keräyksen primus motorin viimeiset viestit ovat huhtikuun alkupuolelta. Keräystä hallinnoimaan ryhtyneen Kympin lasten puheenjohtaja Anna Cantell-Forsbom vahvisti että Eurolla hyvää nimen alle lanseeratun keräyksen kokonaistuotti jäi hieman runsaaseen 16 000 euroon. Summaan sisältyi pari isompaa yrityslahjoitusta, sekä yksityishenkilöiltä saatuja etupäässä muutaman euron suuruisia lahjoituksia. Pieni yksittäinen lahjoitus oli 0,47 euroa.

Kevään mittaan myös Kimmo Auvisen innostus laantui, kun rahaa ei kertynyt tilille samaan tahtiin, kun tykkääjiä kesällä Facebook-ryhmään. Edessä olivat myös uudet haasteet: eduskuntavaalit. Huhtikuun lopulla Auvinen aloitti perussuomalaisten tuoreen kansanedustajan Johanna Jurvan eduskunta-avustajana.

Tulos jäi lopulta vaatimattomaksi, jos se suhteutetaan keräyksen saamaan näkyvyyteen mediassa, mutta tuo 16 000 euroa on kuitenkin puhdasta rahaa lisää lasten syöpätutkimukseen.

Toisenlaisia lahjoja annettiin 1,4 miljoonalla eurolla

Tietoja

Julkaistu 11.02.2011

Kirjoittanut Admin User

Osumia: 413

Kirkon Ulkomaan avun aineettomia lahjoja markkinoiva Toisenlainen Lahja on säilyttänyt suosionsa. Vuonna 2010 aineettomia lahjoja annettiin Kirkon Ulkomaan avun kautta noin 1,4 miljoonalla eurolla. Vastaavalle tasolle yllettiin myös vuonna 2009. Suosituin lahja oli edellisvuoden tapaan koulupuku, joita annettiin yhteensä 9 744 kappaletta. Toiseksi suosituin oli Naisten pankin ammatti, joka tuotta kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi 225 000 euroa. Joulu on edelleen aineettomien lahjojen sesonkiaikaa, vaikka Toisenlaisia Lahjoja hankittiin vuoden aikana myös muita merkkipäiviä varten.

Yhteisvastuukeräys käynnistyi - Arkienkelit torjumaan nuorten yksinäisyyttä

Tietoja

Julkaistu 06.02.2011

Kirjoittanut Admin User

Osumia: 478

Yhteisvastuukeräys käynnistyi sunnuntaina 6.2.2011. Lahjoituksilla autetaan yksinäisiä nuoria Suomessa ja Mosambikissa. 40 000 vapaaehtoista kautta maan lähtee liikkeelle Yhteisvastuu-tunnuksilla varustettujen lippaiden ja keräyslistojen kanssa.Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys. Se auttaa hädänalaisia Suomessa ja kehitysmaissa. Vuonna 2010 Yhteisvastuu keräsi Suomen ja Haitin köyhille lapsiperheille ennätykselliset 6,8 miljoonaa euroa. Keräyksen suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen ja vuoden 2011 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.

Joka kymmenes suomalaisnuori on yksinäinen. Joka viidennellä yläkouluikäisellä pojalla ei ole yhtään läheistä ystävää. Mosambikissa lapset jäävät ilman aikuisen turvaa, kun aids vie perheiden vanhempia ennenaikaiseen hautaan. 12 prosenttia mosambikilaislapsista on orpoja. Yhteisvastuuvaroin tuodaan yksinäisyydestä kärsivät nuoret entistä varhemmin avun piiriin uudenlaisen tukioppilastoiminnan, ystävävälityksen ja vertaistukiryhmien avulla. Suomessa apu tavoittaa nuoret Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Mielenterveysseuran kautta. Mosambikissa nuorille koulutetaan tukihenkilöitä, jotka auttavat heitä selviytymään arjesta. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu.

Hyvä Joulumieli -keräys tuotti yli miljoonan

Tietoja

Julkaistu 10.01.2011

Kirjoittanut Admin User

Osumia: 443

Jouluattoona päättynyt tämänvuotinen Hyvä Joulumieli -keräys tuotti jälleenennätyssumma 1 034 827 euroa. Etukäteen asetettu miljoonan euron tavoite ylitettiin. Hyvä Joulumieli -keräys järjestettiin nyt 14. kerran. Keräyksellä haluttiin muistuttaa, että Suomessa on tälläkin hetkellä noin 150 000 köyhissä perheissä elävää lasta. Lapsiperheiden köyhyys muun muassa heikentää lasten ja nuorten fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä lasten ja nuorten osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia. Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen, vaikka suomalaiset keskimäärin ovat vaurastuneet, kertova keräyksen järjestäjät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Keräys toteutettiin yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, YLE Radio Suomen, YLE Radio Vegan sekä Keskon kanssa. Hyvä Joulumieli -keräyksen tuotoilla hankittiin ruokalahjakortteja, joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet hankkivat ruokatarvikkeita joulun alla. Lähde: Sharewood