Tuntematon lahjoittaja antoi 2 miljoonaa suunnistukselle
- Tietoja
- Julkaistu 11.12.2010
- Kirjoittanut Admin User
- Osumia: 401
Suunnistusliiton hallitsema Suunnistussäätiö on saanut tuntemattomalta lahjoittajalta 1,9 miljoonan euron lahjoituksen. Vastaavan suuruisia lahjoituksia kertyy urheilujärjestöille harvakseltaan. Suurimmat lahjoitukset ovat viime vuosina menneet tieteelle ja joissakin tapauksissa kulttuurille.
Lahjoituksesta kerrottiin Suunnistusliiton 75-vuotisjuhlassa marraskuussa. Summan merkittävyydestä kertoo paljon se, että Suunnistussäätiön varat moninkertaistuivat kertahumauksella. Suunnistusliiton ensi vuoden budjetti on muuten 2,37 miljoonaa. Säätiössä on viisi eri rahastoa. Jättilahjoitus tehtiin Kaakon rahastolle, joka perustettiin 2007, saman lahjoittajan aloitteesta. Tuolloin hän lahjoitti rahastoon yli 100000 euroa.
Lahjoittaja on määritellyt varojen käytölle muutamia ehtoja. Hän toivoi, että vuonna 2011 säätiö jakaa vähintään 30000 euroa ja sen jälkeen vuosittain vähintään 60000 euroa lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Jaettavasta summasta on lahjakirjassa määritelty tietty osa suunnattavaksi neljälle nimetylle taholle. Ne ovat Kaakon Suunnistus ry, Etelä-Karjalan Liikunta ry, Savonlinnan alueella toimiva suunnistusseura Olavin Rasti sekä monesti palkittu suunnistusseura SK Vuoksi, joka vaikuttaa Imatralla ja Ruokolahdella.
Lahjoituksesta kertoi Helsingin Sanomat.
Suurlahjoitus Oopperalle
- Tietoja
- Julkaistu 09.11.2006
- Kirjoittanut Admin User
- Osumia: 357
Talousvaikeuksien parissa kamppaileva kansallisooppera on saanut tuntemattomana pysyttelevältä yksityishenkilöltä 550 000 euron suurlahjoituksen. Pääjohtaja Erkki Korhonen vahvisti taannoin Helsingin Sanomille, että kyseessä on ainakin oopperan lähihistorian suurin lahjoitus. Lehden haastattelema Korhonen toivoo, että tulevaisuudessa varakkaat yksityishenkilöt uskaltaisivat myös Suomessa lahjoittaa rahaa julkisesti Kulttuurille.
- ”Meillä tämä tapa tuhottiin 1960- ja 1970- lukujen rikkaita halveksivassa ilmapiirissä.”
Edellinen merkittävä suurlahjoitus suomalaiselle kulttuurielämälle oli Yrjö ja Nanny Kauniston Ateneumille vuosi sitten tekemä liki 12 miljoonan euron arvoinen lahjoitus .
Kansallisooppera pyrkii tasapainottamaan taloutta etsimällä uusia yrityssponsoreita. Tässä tarkoituksessa ooppera on tehnyt sopimuksen aikaisemmin Hewlett-Packardin markkinoinnin johdossa työskennelleen Kristian Järnefeltin kanssa yritysyhteistyöohjelman rakentamisesta. Tavoitteena on löytää vähintään 10 uutta yrityskumppania.
Tällä hetkellä kansallisoopperan 54 miljoonan euron vuosibudjetista vain puoli miljoonaa katetaan sponsorituella. Yhteistyökumppaneita ovat Sampo, Varma, If, Fazer Amica ja Senaattikiinteistöt. Etupäässä veikkausvoittovaroista tulevan valtionavustuksen osuus on noin 80 prosenttia menoista.
Helsingin yliopistolle miljoonalahjoitus
- Tietoja
- Julkaistu 05.08.2005
- Kirjoittanut Admin User
- Osumia: 372
Psykologian maisteri Maria Lival-Lindström lahjoitti 3.8.2005 Helsingin yliopiston rahastoille miljoona euroa. Yliopisto perustaa lahjoittajan toivomuksen mukaisesti Valo-nimisen rahaston, jonka tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyttä tukemalla opiskelijoiden mahdollisuuksia saada pitkäkestoista psykoterapiahoitoa.
– Helsingin yliopisto valikoitui sijoituskohteeksi hyvin järjestyksessä olevien rahastoasioiden vuoksi. Ylioppilaat ovat myös mielestäni hyvä kohderyhmä, sanoo Lival-Lindström yliopiston verkkosivuilla. Lival-Lindström haluaa sijoituksellaan tukea mielenterveyspalveluita, joihin käytettäviä varoja on viime vuosina leikattu kovallakin kädellä.
Lue lisää Helsingin yliopiston sivuilta.
Lahjoitusten verovähennysoikeus puhuttaa
- Tietoja
- Julkaistu 31.07.2003
- Kirjoittanut Admin User
- Osumia: 797
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen nosti Kulttuurien kosketus-seminaarissa heinäkuun puolivälissä esille kulttuurille tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisen ja ulottamisen myös yksityisiin kansalaisiin. Nykyinen verovähennysoikeus on rajoitettu yksinomaan yrityksiin, ja niihinkin hyvin rajoitetusti. Verohallituksen vahvistamalta listalta löytyy liki 250 yleishyödyllistä yhteisöä, joiden toiminnan varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen, taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Näille tehdyt lahjoitukset ovat yritysten verotuksessa vähennyskelpoisia, jos ne ovat suuruudeltaan vähintään 850 euroa. Suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen hyväksi tehdyillä lahjoituksilla ei ole ylärajaa, mutta muiden tieteen tai taiteen hyväksi tehtyjen lahjoitusten vähennyskelpoisuuden yläraja on 25.000 euroa. Edellä mainittujen yleishyädyllisten yhteisöjen lisäksi samat vähennysoikeudet koskevat tiede-, taide-, ja ammattikorkeakouluille tehtyjä lahjoituksia.Yksityiset kansalaiset eivät ole voineet vähentää tekemiään lahjoituksia verotuksessa sitten 1980-luvun alun, jolloin lyhyen aikaa kokeiltiin humanitäärisiin tarkoituksiin tehtyjen lahjoitusten vähennysoikeutta.
Valtiovarainministeriö suhtautuu perinteisesti tämän kaltaisiin esityksiin hyvin nihkeästi. Vähennysoikeuden laajentaminen soveltuu huonosti nykylinjaan, jossa tavoitteena on ollut verotuksen yksinkertaistaminen. Kulttuuri ei myöskään ole vaatimuksineen yksin. Samansuuntaisia esityksiä on säännöllisin väliajoin kuultu kehitysyhteistyöjärjestöiltä, kansanterveysjärjestöiltä, liikuntajärjestöiltä, nuorisojärjestöilä jne. Kaikki uskovat lahjoitustuottojen kasvavan, mikäli lahjoitukset voitaisiin tehdä bruttotulosta ennen veroja. Toisaalta verohuojennusasioita valtiovarainministeriössä valmisteleva hallitusneuvos Kirsi Seppälä vastaa, että yritysten kohdalla nykyisetkään katot eivät vielä ole tulleet vastaan. Keskimääräiset lahjoitukset jäävät runsaasti alle lain salliman 25.000 euron.
Yrityksillä onkin käytettävissään lahjoitusvähennystä tehokkaampia keinoja kulttuurin ja muun yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen. Sponsorointi ja CRM-kampanjat (Cause Related Marketing) ovat osa yrityksen normaalia markkinointiviestintää, jonka perimmäisenä tavoitteena on oman yrityksen menestyksen turvaaminen. Niinpä tämän kaltaiseen yhteistyöhön sijoitetut varat katsotaan normaaleiksi vähennyskelpoisiksi tulonhankintamenoiksi. Sponsorointiin sijoitettujen eurojen määrälle ja kohteille ei lainsäädännössä ole asetettu mitään rajoituksia. Erityisesti kulttuurin puolella sponsorointi ja muu vastaava yritysyhteistyö onkin puhtaita lahjoituksia monin verroin suositumpaa. Yli puolet (51%) Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä ilmoitti liiton tekemässä vuoden 2003 sponsorointibarometrissa osallistuneensa edellisen vuoden aikana kulttuurikohteiden sponsorointiin. Erityisesti kulttuurin kohdalla yritysyhteistyön merkitys korostuu taloudellisen panostuksen lisäksi markkinoinnissa. Samalla kun sponsoroinnin hyödyntämisen merkitys on yritysten näkökulmasta katsottuna vahvistunut, ovat kulttuurikohteet joutuneet miettimään entistä perusteellisemmin kuinka oma palvelu kohtaa suuren yleisän.
Kaikki yleishyödyllisten yhteisöjen lahjoitusvähennysoikeuden piirin kuuluva toiminta ei kuitenkaan sovellu kulttuurin tavoin sponsorointikohteeksi. Vaikka koulutuksen sponsoroinnilta odotetaankin yritysjohtajien keskuudessa lähi vuosina suurinta kasvua, koskee sitä aivan erilainen yhteiskunnallinen ja moraalinen säätely. Myöskin yleisen mielenkiinnon ja kaupallisen hyödynnettävyyden ulkopuolelle jäävään tieteelliseen tutkimustyöhön sponsorivarojen saaminen voi olla ilmeisen vaikeaa.
Mikäli puhemies Lipposen esitys ei haihdu heinäkuun helteiden tavoin syystuulien myötä unholaan, suurin periaatteellinen keskustelu joudutaan käymään vähennysoikeuden ulottamisesta yksityisiin kansalaisiin. Perinteisesti verovähennysoikeus on ollut suuri maissa jossa yhteiskunnan tarjoama sosiaalinen turvaverkko ja julkiset palvelut ovat olleet harvempia. Ns. hyvinvointivaltioiden piirissävähennysoikeudet ovat olleet rajoitettuja, mutta samalla merkittävä osa verovaroista on kanavoitu kansanterveyteen, kulttuuriin, liikuntaan ja sivistykseen. Keskustelu lahjoitusten verovähennysoikeudesta voidaankin helposti nähdä osana hyvinvointipalveluiden purkamista.
Yleishyödylliseen varainhankintaan yksityishenkilöiden verovähennysoikeus toisi mukanaan uusia mielenkiintoisia elementtejä; keräystapoja, joita tähän mennessä ei ole Suomessa voitu hyödyntää. Yksi tällainen olisi ns. palkkanauha-lahjoitukset, yritysten henkilökunnan keskuudessa tehtävät keräykset, joissa työntekijät lahjoittaisivat osan bruttopalkastaan yhteisesti valittuun kohteeseen.
Varainhankinnan palveluhakemistosta
Tuoreimmat uutiset
- Naisten Pankki vuoden 2012 varainhankkijaksi
- Vuoden varainhankintateko: Kauneimmat Joululaulut
- Yhteisörahoituspalvelu Mesenaatti.me
- VaLa Awards 2012
- Työryhmä uudistaisi rahankeräyslakia
- Helppo työkalu tekstiviestilahjoituksiin
- Onnenpelillä arpajaiset televisioon
- Plan tykkää pilotoida
- Keräykset jäivät pankkiautomaatteihin
- Järjestöt: Rahankeräyslupien hankkimisessa on vakavia ongelmia
Uutiset