Työryhmä uudistaisi rahankeräyslakia

Sisäasiainministeriön viime vuoden lopulla rahankeräyslainsäädännön uudistustarpeita arvioimaan asettama työryhmä on jättänyt raporttinsa toukokuun lopussa. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Katriina Laitinen sisäasiainministeröstä ja jäseniä siinä oli sisäasiainministeriön lisäksi opetusministeriöstä sekä poliisihallituksesta. Työryhmä kuuli asiantuntijoina Kilpailuviraston, valtionvarainministeriön, evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon, Suomen Kuntaliiton sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n edustajia.

Arviomuistiossaan työryhmä joitakin muutostarpeita nykyiseen lainsäädäntöön. Erityisen ongelmalliseksi on koettu nykyisen rahankeräyslain kohta, jonka mukaan keräyslupa voidaan myöntää varojen keräämiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen sellaiselle yhteisölle jolla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Muotoilun seurauksena lupaviranomaiset joutuvat jatkuvasti arvioimaan sitä, onko hakijoilla yleishyödyllisen toiminnan lisäksi myös muuta esimerkiksi elinkeinotoimintaa. Työryhmän esityksen mukaan muotoilua tulisi muuttaa niin, että luvan hakijoiden kohdalla luovuttaisiin yksinomaisesta yleishyödyllisyyden vaatimuksesta, mutta kerättyjen varojen käyttötarkoitusta tarkennettaisiin edellyttämällä siltä yksinomaista yleishyödyllisyyttä.

Nykyisen lain mukaan keräyslupa voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle tai lakisääteiselle taikka luonteeltaan tilapäiselle rekisteröimättömälle yhteisölle. Lain mukaan keräyslupaa ei voida myöntää kunnille, eikä evankelis-luterilaiselle kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle seurakuntineen. Tätä on perusteltu edellä mainittujen yhteisöjen verotusoikeudella. Työryhmän esityksen mukaan lakia tulisi muuttaa niin, että kirkolle olisi jatkossa mahdollisuus myöntää keräyslupa diakoniatyön sekä siihen verrattavan toiminnan rahoittamiseen. Sen sijaan kuntien oikeutta rahankeräsyten toimeenpanemiseen työryhmä ei edelleenkään puolla, vaikka Kuntaliiton edustaja oli kuulemisen yhteydessä nostanut tämän kysymyksen esille.

Työryhmän käsityksen mukaan rahankeräyslakia avattaessa on samalla selvitettävä eräitä pienempiä muutostarpeita. Yksi tälläinen ryhmän mielestä on nykyisen korkeintaan 2 vuoden mittaisen keräysajan pidentäminen siten, että kerääjiltä vaadittaisiin kuitenkin määräajoin välitilitys.

Kirjaudu sivuille